Sisäilmatutkimus on kokonaisuus, jonka tarkoituksena on saada tietoa sisäilman laadusta erilaisin sisäilman mittaus- ja näytteenottomenetelmin sekä käyttäjien havaintojen, kokemusten ja asiantuntijan suorittaman sisäilmateknisen riskiarvioinnin avulla.
Kun sisäilma koetaan ongelmalliseksi, on tehdyistä havainnoista hyvä keskustella asiantuntijan kanssa. Asiantuntijalle tilojen käyttäjien tekemät havainnot sisäilmasta antavat arvokasta tietoa ongelman ratkaisemiseen sekä tarvittavien tutkimusten, mittausten ja näytteenoton määrittämiseen. Mikäli pinnoilla näkyy värimuutoksia, kosteus- tai vesijälkiä tai näkyvää mikrobikasvustoa kuten homepilkkua, on syytä kääntyä suoraan asiantuntijan puoleen.
Käyttäjien havainnot ja kokemukset ovat tärkeitä lähtötietoja sisäilman laatuun vaikuttavia seikkoja arvioitaessa. Mikäli epäilys sisäilmaongelmasta herää, voi asiakas auttaa selvitystyössä esimerkiksi kirjaamalla tekemiään havaintoja säännöllisesti. Seurannassa voi huomioida esimerkiksi liittyykö ongelma johonkin tiettyyn tilaan tai onko havaittavissa seikkoja, jotka vähentävät tai lisäävät ongelmaa.
Seuraavat viisi sisäilman laatuun vaikuttavaa seikkaa voi jokainen selvittää itse.
- Hajut
- Poikkeavat hajut: Onko tietyissä tiloissa tavallisuudesta poikkeavaa hajua? Milloin haju esiintyy, vaihteleeko sen voimakkuus? Liittyykö haju tiettyyn vuorokauden aikaan, vuodenaikaan, sääolosuhteeseen tai toimintaan rakennuksessa?
- Millainen haju on? Hajujen kuvaileminen on usein vaikeaa. Tyypillisiä kuvailuja on maan tai kellarin haju, metsän haju, kemiallinen haju, savun haju, ratapölkyn haju, pesuaineen tai huuhteluaineen haju, viemärin haju, uimahallin haju, sipulin, kissan hiekan tai pilaantunut haju.
- Mistä haju tulee? Pystyykö sen paikallistamaan esimerkiksi lattiaan tai väliseinään?
- Tarttuuko haju vaatteisiin? Ovatko läheiset huomanneet hajua? Hajuihin yleensä totutaan nopeasti, minkä takia niiden havaitseminen on toisinaan vaikeaa. Eräs tapa tutkia itse, onko tilassa poikkeavaa hajua, on laittaa tilassa ollut vaate tai esimerkiksi pyyheliina tiukasti suljettuun muovipussiin ja haistella pussin sisältöä muualla, esimerkiksi ystävän luona.
- Lämpötila ja ilmankosteus
- Tapahtuuko esimerkiksi huonelämpötilassa muutoksia, kun sisäilmaongelma ilmenee?
- Vaikuttaako säätila ongelman esiintymiseen? Esimerkiksi voimakas tuuli tietystä suunnasta, pakkaskausi, sateinen kausi, muutokset ulkoilman lämpötilassa, matalapaine tai korkeapaine?
- Voi olla hyödyllistä seurata sisä- ja ulkoilman olosuhteita lämpötilan ja ilmankosteuden mittareilla. Seurantaa voi tehdä esimerkiksi pitämällä päiväkirjaa, johon kirjataan olosuhteet sekä se, ilmeneekö haittaa vai ei.
- Vaikka kotimittareiden arvot eivät välttämättä ole tarkkoja, voidaan niitä seuraamalla havaita trendejä, tiettyjä säännönmukaisuuksia haitan ilmenemisessä.
- Ilmanvaihto
- Tunnetaanko ilmanvaihdon toimintatavat ja osataanko ilmanvaihtoa käyttää suunnitellusti? Onko ilmanvaihdon säännöllisestä puhdistuksesta ja säätöjen tarkastuksesta huolehdittu?
- Esimerkiksi poistoilmaventtiileiden toimintaa voi selvittää yksinkertaisella paperitestillä. Venttiiliin kiinni asetetun A4-paperiarkin tulisi tarttua poistoilmaventtiilin imuun ja pysyä siinä itsestään.
- Kuuluuko ilmanvaihdosta poikkeavaa ääntä? Ovatko venttiilit puhtaat ja ehjät?
- Tuntuuko sisäilma raikkaalta? Ikkunoiden huurtuminen tai esimerkiksi tunkkainen ilma voi viitata ilmanvaihdon puutteisiin.
- Veto
- Tuntuuko ongelmallisessa tilassa tai muualla rakennuksessa vetoa?
- Kulkeutuuko vedon mukana hajuja? Liittyykö veto ilmanvaihtoon vai tulevatko ilmavirtaukset rakenteiden liitoskohdista?
- Missä veto tuntuu? Lattian rajassa, ikkunoista tai liittyykö veto tiettyihin tilanteisiin, kuten ilmanvaihdon tehostamiseen tai esim. tulisijan käyttöön?
- Pöly
- Ovatko tilat pölyiset vai helposti siivottavat? Kerääntyykö pölyä epätavallisen paljon? Onko pölyn koostumuksessa jotain poikkeavaa? Vaikuttaako siivous, esimerkiksi imurointi, haitan ilmenemiseen?
Sisäilmaongelma harvoin johtuu ainoastaan yhdestä tekijästä. Ongelman selvitys alkaa riskiarvioinnista. Riskiarvio pohjautuu asiakirjoihin, rakennuksen historiaan, käyttäjiltä saatuihin tietoihin ja kokemuksiin sekä asiantuntijan tekemiin havaintoihin. Tästä syystä sisäilmaongelmien selvityksessä olisi hyvä olla mahdollisimman kattava tieto ongelmatilojen käyttäjien tekemistä havainnoista.