Sisäilmaongelmat voivat tulla vastaan niin uudessa kuin vanhemmassakin rakennuksessa. Uusien rakennusten sisäilmaongelmia esiintyy luonnollisesti harvemmin, ja ne ovat usein tekijöiltään erilaisia. Kuten vanhemmassa rakennuskannassa, uusissa rakennuksissa sisäilmaongelmat eivät useinkaan johdu rakenteiden lämpö- ja kosteusteknisistä ongelmista. Uusien rakennusten sisäilmaongelmien aiheuttajia ovat mm. sisäilmassa olevat epäpuhtaudet, sisäilmaston heikot lämpö- ja kosteustekniset olosuhteet sekä rakentamisaikana aiheutuneet rakenteelliset kosteusvauriot.
Sisäilman epäpuhtaudet
Uudemmissa rakennuksissa sisäilman ongelmat liittyvät yleensä sisäilmassa oleviin epäpuhtauksiin, joita ovat esimerkiksi teolliset mineraalivillakuidut, partikkelimaiset epäpuhtaudet (pöly tai sen koostumus) sekä rakennusmateriaalien kemialliset primääri tai sekundaariemissiot eli VOC-päästöt.
Sisäilmassa koettu haitta ohjaa epäpuhtauksien lähteen kartoitusta. Esimerkiksi silmien ja ihon ärsytysoireet viittaavat teollisiin mineraalivillakuituihin. Sisäilmassa havaittu kemiallinen hajuhaitta viittaa taas rakennusmateriaalien VOC-päästöihin.
Teollisten mineraalikuitujen (lasikuitu, vuorivilla, lasivilla) esiintymistä sisäilmassa voidaan selvittää pinnoilta kerättävien geeliteippinäytteiden avulla. Sisäilman homeitiöiden, pölyn ja muiden hiukkasten esiintymistä voidaan selvittää pinnoilta kerättävien pölynkoostumusnäytteiden avulla. VOC-päästöjen pitoisuutta ilmassa voidaan tutkia sisäilman, tai suoraan rakennusmateriaalin VOC-mittauksilla. Sisäilman näytteenoton lisäksi todettujen epäpuhtauksien lähde on syytä selvittää, jotta ongelma saadaan korjattua. Ongelman aiheuttajia voivat myös olla yksinkertaisia, esimerkiksi ilmanvaihdon mukana tai yläpohjan kautta tulevat mineraalivillakuidut tai lemmikkieläimistä aiheutuneet epäpuhtaudet.
Sisäilman lämpö- ja kosteusolosuhteet sekä liiallinen hiilidioksidipitoisuus
Rakennuksen sisäilman lämpötekniset olosuhteet voivat heikentävää asumismukavuutta, jos lämpötila on liian korkea tai liian matala. Korkeat lämpötilat saavat sisäilman tuntumaan tunkkaiselta ja alhaiset lämpötilat voivat aiheuttaa vedon tunnetta. Asumisterveysasetuksessa huoneilman kesäajan lämpötilan toimenpiderajoiksi on asetettu +18…+32 °C. Lämpötilaolosuhteisiin liittyvät ongelmat johtuvat usein lämmitysjärjestelmään liittyvistä ongelmista esimerkiksi järjestelmän säädön puutteista. Liian korkeiden lämpötilojen yleisin aiheuttaja on kesäaikaan taloon kohdistuva auringonsäteily. Sisätilojen liiallista lämpenemistä voi estää esimerkiksi koneellisella jäähdytyksellä tai estämällä auringon säteilyn kulkeutuminen talon sisään.
Yleisin uusien rakennusten kosteusolosuhteisiin lukeutuva ongelma on kuiva sisäilma. Hengitysliitto Oy:n suosittelema isäilman suhteellinen kosteus on lämmityskaudella 20–40 %. Kesäaikaan vastaava suhteellinen kosteus on 50–70 %. Tavoiteltua sisäilman kosteustasoa suuremmat kosteusolosuhteet viittaavat yleensä ilmanvaihdon riittämättömyyteen. Heikkoon ilmanvaihdon toimintaan viittaa myös sisäilman korkeat hiilidioksidipitoisuudet. Korkeat hiilidioksidipitoisuudet tekevät sisäilmasta tunkkaisen tuntuisen voi saada käyttäjät kokemaan väsymystä ja päänsärkynä. Asumisterveysasetuksen mukainen toimenpideraja korkean hiilidioksidin osalta ylittyy, jos pitoisuus on 1150 ppm suurempi kuin ulkoilman hiilidioksidipitoisuus.
Sisäilman heikkoja lämpö- ja kosteusteknisiä olosuhteita, sekä hiilidioksidipitoisuuksia voidaan selvittää olosuhdemittauksilla (hetkellinen tai pitkäaikainen). Sisäilmaongelmaa selvittäessä on suositeltavaa toteuttaa pitkäaikaiset mittaukset, sillä esim. tilan hiilidioksidipitoisuudet vaihtelevat paljon päivän aikana tilan käytön mukaan. Kun mittauksia suoritetaan samaan aikaan eri osista rakennusta, saadaan enemmän otantaa vertailua varten. Lopulta mittaustuloksia tarkastelemalla ja vertailemalla on mahdollista selvittää yhdistävät ja poikkeavat tekijät sekä muodostaa kokonaiskuva talon sisäilman fysikaalisista olosuhteista.
Rakentamisaikana syntyvät ongelmat
Kiinteistön rakentamisaikana voi syntyä virheitä, jotka aiheuttavat sisäilmaongelmia myöhemmin rakennuksen ollessa jo käytössä. Rakentamisajan ongelmia voivat olla esimerkiksi puhtauden ja -kosteudenhallinnan puutteet tai virheet rakentamisaikana. Talon rakentamisaikana syntyy paljon rakennuspölyä, mikä voi laiminlyötynä aiheuttaa ongelmia vielä vuosienkin päästä rakennuksen valmistuttua. Jos rakentamisaikaista puhtaudenhallinta on ollut puutteellista, on pölyä ja roskia voinut päätyä rakenteisiin tai valmiiden sisäpintojen taakse. Valmiiden sisäpintojen taakse (esimerkiksi alakattorakenteiden päälle) jääneestä rakennuspölystä voi kulkeutua sisäilmaan hiukkasmaisia epäpuhtauksia, jotka heikentävät sisäilman laatua. Riittävällä rakennusajan puhtaudenhallinnalla saadaan rakennuspöly ja muut rakennusajan epäpuhtaudet poistettua rakenteiden pinnoilta sekä rakenteista. Tällöin luodaan lähtökohdat uuden rakennuksen hyvälle sisäilmanlaadulle.
Talon rakenteisiin voi aiheutua rakentamisen aikana vesivahinkoja tai kosteusvaurioita, joiden huomiotta jättäminen rakennusvaiheessa aiheuttaa ongelmia myöhemmin rakennuksen elinkaaren aikana. Rakentamisaikaiset kosteusvauriot voivat aiheutua esimerkiksi huolimattomuudesta, puutteellisesta säänsuojauksesta tai virheellisistä työtavoista. Esimerkkinä rakennusajan virheestä on lattioiden liian nopea pinnoittaminen betonilaatan valutyön jälkeen, kun uuden betonilaatan ei anneta kuivua pinnoitemateriaali valmistajan ohjeistamaan kuivuuteen asti. Tällöin on riskinä esim. pintamateriaalin vaurioituminen. Kosteusvaurio voi tarkoittaa esimerkiksi parkettilattian kohdalla alusmateriaaliin aiheutuvaa mikrobikasvustoa tai parkettien laajentumista tai halkeilua. Pinnoitemateriaalin vaurio aiheutuu liian kostean betonilaatan aiheuttamasta kosteusrasituksesta, kun betonirakenteen kosteus ei ole päässyt poistumaan ennen pinnoitusta. Valetun betonilaatan kuivuminen kestää useiden viikkojen ja kuukausien ajan riippuen rakenteesta ja kuivumisolosuhteista, jotka rakennuksessa ovat. Tämän takia on tärkeää olla aina varma betonilaatan kosteudesta ennen sen pinnoittamista. Betonilaatan pinnoitettavuuden arviointi onnistuu selvittämällä betonilaatan kosteus siihen soveltuvilla mittauksilla (porareikä- tai näytepalamittaus) riittävän pätevän mittaajan toimesta ja selvittämällä pinnoitemateriaalin alustan suurin sallittu suhteellinen kosteus.
Rakentamisaikana mahdollisesti syntyviä kosteusvauriota ja sisäilmaongelmia voidaan ennaltaehkäistä huolellisella suunnittelulla ja rakennustyöllä sekä rakentamisen aikaisella valvonnalla. Rakennusprojektit ovat usein suuria kokonaisuuksia, joissa on paljon erilaisia työvaiheita ja yksityiskohtia. Tästä syystä rakennushankkeen koordinointi ja laadunvalvonta ovat kriittisessä asemassa hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi. Rakennustyön valvonnalla ja koordinoinnilla pystytään ennaltaehkäisemään jo suunnittelun ja rakentamisen aikana tapahtuvia virheitä ja ongelmia, kun valvojan ja koordinaattorin on mahdollista tarkastella jo suunnitteluvaiheessa rakennukseen liittyviä asiakirjoja ja varmistaa riskittömät suunnitelmat. Rakennustyön aikana sääsuojauksen osalta on hyvä huomioida rakennuskohteen sekä rakennusmateriaalien suojaus. Esimerkiksi varastoinnin aikana sateelta tai maan kosteudelta suojaamattomat materiaalit voivat kosteusvaurioitua jo ennen asennusta, jolloin niitä ei tule enää käyttää rakentamisessa. Jos syystä tai toisesta varastoinnin aikana kastuneet materiaalit päätyvät rakenteisiin, on rakenteissa mahdollisuus kosteusvaurioon, joka voi aiheuttaa sisäilmaongelmia tulevaisuudessa.
Sisäilmaongelmien selvittäminen ja ratkaisu
Sisäilmaongelmia uusissa rakennuksissa pystytään selvittämään rakenteita rikkomattomin menetelmin esimerkiksi lämpökamerakuvauksella, sisäilman olosuhteiden seurannalla, erilaisilla näytteenotoilla sekä aistinvaraisella tarkastelulla. Tarvittaessa tarkempaa tutkimusta voidaan suorittaa rakennetutkimusten avulla, jolloin saadaan selville varma tieto rakenteiden toteutustavasta ja kunnosta. Erilaisiin sisäilmaongelmiin on aina yksilölliset tutkimus- ja ratkaisumenetelmät, minkä vuoksi sisäilmaongelmiin törmätessä on suositeltavaa ottaa sisäilmaongelmiin erikoistuneeseen asiantuntijaan. Yhdessä asiantuntijan kanssa saadaan toteutettua oikeanlaiset tutkimusmenetelmät riittävällä laajuudella ja ratkaistua sisäilmaongelmat.
Heräsikö kysymyksiä? Ota rohkeasti yhteyttä! https://www.srtp.fi/yhteystiedot/