SUOMEN RAKENNUSTERVEYSPALVELUT

Toimimme koko Suomen alueella

Valtakunnallinen palvelunumero 0201 55 66 10

Sisäilmatutkimus

Sisäilmatutkimus on toimenpide, jonka tarkoituksena on selvittää asuin-, liike- tai julkisen kiinteistön sisäilman laatua ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Sisäilmatutkimus voidaan suorittaa todetun sisäilmaongelman aiheuttajan selvittämiseksi tai kiinteistössä tehtyjen korjaustöiden onnistumisen arvioimiseksi. Huomioitavaa on, että sisäilmatutkimuksella voidaan selvittää sisäilmaongelman aiheuttaja, mutta sisäilmatutkimuksen perusteella ei saada selville missä päin kiinteistöä ongelman aiheuttaja sijaitsee.

Termi sisäilmatutkimus sekoittuu puhekielessä usein sisäilmateknisen kuntotutkimuksen kanssa. Sisäilmatekninen kuntotutkimus on sisäilmatutkimusta laajempi kokonaisuus, jossa tutkitaan sisäilman lisäksi rakenteiden ja rakennuksen taloteknisten järjestelmien toteutustapaa ja kuntoa, usein rakenteita avaavin toimenpitein (lisää sisäilmateknisestä kuntotutkimuksesta).

Sisäilmatutkimuksessa tutkitaan pelkästään sisäilmanlaatua ja siihen vaikuttavia tekijöitä rakenteita rikkomattomin menetelmin. Sisäilmatutkimus onkin usein vain yksi osa sisäilmateknistä kuntotutkimusta. Mikäli halutaan selvittää kiinteistön kokonaisvaltaista kuntoa, tulee kiinteistöön tehdä sisäilmatekninen kuntotutkimus. Jos et ole varma kannattaako sinun tilata sisäilmatutkimus, vai sisäilmatekninen kuntotutkimus, ota asiantuntijoihimme yhteyttä, niin arvioimme tutkimustarvetta kanssasi.

Heikko sisäilman laatu voi aiheuttaa tilan käyttäjille viihtymättömyyttä, työtehokkuuden laskua sekä erilaista oireilua, kuten allergia- ja ylähengitystieoireita, päänsärkyä, pahoinvointia sekä väsymystä. Pahimmissa tapauksissa heikko sisäilmanlaatu ja sisäilman heikon laadun seurauksena koettu oireilu voi aiheuttaa jopa pitkittyneitä sairaslomakierteitä.

Heikko, tai huonoksi koettu sisäilman laatu ei yleensä ole yhden tekijän aiheuttama, vaan se on usean eri tekijän summa. Heikko sisäilman laatu voi aiheutua esimerkiksi riittämättömästä ilmanvaihdosta tai sisäilman fysikaalisista tekijöistä, kuten korkeasta lämpötilasta sekä alhaisesta ilmankosteudesta.

Yleisiä sisäilman haittatekijöitä ovat sisäilmaan kulkeutuvat mikrobiologiset epäpuhtaudet (voivat olla esim. peräisin ulkoilmasta, maaperästä tai rakenteiden kosteusvaurioista), teolliset mineraalivillakuidut, haihtuvat orgaaniset yhdisteet, asbesti sekä fysikaaliset tekijät, kuten liian korkea tai liian matala lämpötila ja liian korkea tai liian matala sisäilman kosteuspitoisuus.

Kuten edellä mainittiin, sisäilman haittatekijät voivat aiheuttaa tilan käyttäjille erilaisia oireita. Tyypillisiä heikon sisäilman aiheuttamia oireita ovat mm: allergia- ja ylähengitystieoireet, päänsärky, pahoinvointi sekä väsymys. Myös iho-oireet ja silmien ärsytysoireet ovat yleisiä heikkoon sisäilman laatuun viittaavia oireita

Milloin kannattaa tilata sisäilmatutkimus?

Sisäilmatutkimus kannattaa toteuttaa, jos epäilee kiinteistön sisäilman laatua. Hajuhaitta sisäilmassa on tyypillinen merkki siitä, että sisäilmassa on jotain vikana. Myös kiinteistön käyttäjien oireilu ja kokemukset sisäilman puutteista ovat merkki tutkimustarpeesta. Mikäli haluat tarkastella tehdyn korjaustyön onnistumista, sekin onnistuu. Sisäilman laadun selvitystyön saa helpoiten aluille täyttämällä yhteydenottolomakkeemme. Kuvaa yhteydenottolomakkeelle tutkimuskohde sekä tutkimustarpeen syy ja otamme sinuun yhteyttä. Ohjaamme sinulle lähtötietojen ja riskiarvion perusteelle oikeanlaisen tutkimuksen.

Sisäilmatutkimus on kannattavaa tilata silloin, kun rakennuksessa käyttäjillä ilmenee oireita, jotka eivät välttämättä viittaa kosteusvaurioihin. Esimerkiksi uusissa tai melko uusissa rakennuksissa käyttäjien oireilu selittyy useimmiten teollisilla mineraalivillakuiduilla, partikkelimaisilla epäpuhtauksilla (pölyllä tai sen koostumuksella), rakennusmateriaalien primääri tai sekundaariemissioilla eli VOC-päästöillä tai sisäilman fysikaalisilla olosuhteilla. Sisäilman fysikaalisilla olosuhteilla tarkoitetaan lämpöolosuhteita ja kosteusolosuhteita. Myös sisäilman liiallinen hiilidioksidipitoisuus voi aiheuttaa tilojen käyttäjille heikkoon sisäilman laatuun viittaavia oireita.

Vanhemmissa rakennuksissa käyttäjien oireiluun yleisimmät syyt ovat ilmanvaihdon puutteet ja rakenteissa olevat kosteusvauriot sekä kosteusvaurioiden aiheuttamat kemialliset päästöt (VOC-päästöt). Vanhemmissa rakennuksissa on myös käytetty usein puumateriaalien kyllästysaineina sekä rakennusmateriaalien homeen estoaineina kemikaaleja, joita ei nykyisin enää saa käyttää rakennusmateriaalien tuotannossa.

Tällaisia nykyisin kiellettyjä kemikaaleja ovat esimerkiksi kivihiilipiki, kreosoottiöljy ja kloorifenolit. Myös asbestin käyttäminen rakennusmateriaaleissa on nykyisin kielletty, mutta asbesti rakennusmateriaaleissa tai sisäilman epäpuhtautena ei aiheuta tilojen käyttäjillä oireita eikä asbestista aiheudu hajuhaittoja. Vanhoissa lastulevyissä on voitu käyttää myös formaldehydiä, joka voidaan havaita sisäilmassa poikkeavana hajuna. Yleensä formaldehydin ja kloorianisolien esiintyminen sisäilmassa vaatii kyseisiä kemikaaleja sisältävien rakennusmateriaalien kastumista tai kosteusvaurioitumista.

Otollisin aika sisäilmatutkimukselle on kylmään vuodenaikaan, kun maa on roudassa ja maa on lumipeitteen alla. Kylmään vuodenaikaan sisäilman mikrobinäytteiden tulosten tulkinta on helpompaa, kun maaperän ja ulkoilman mikrobipitoisuus on pienempi.

Sisäilmasta voidaan kerätä mikrobinäytteitä myös lämpimänä vuodenaikana, mutta silloin on kerättävä vertailunäyte myös ulkoilmasta, jotta ulkoilman mikrobiflooran vaikutus sisäilmaan voidaan huomioida näytetulosten arvioinnissa. Jos sisäilmatutkimuksessa ei ole tarkoituksen mukaista kerätä mikrobinäytteitä tai arvioida sisäilman lämpöolosuhteita, voidaan sisäilmatutkimus suorittaa luotettavasti vuodenajasta riippumatta.

Kylmään vuodenaikaan voidaan tarkastella kiinteistön ulkovaipan ilmatiiveyttä ja mahdollisia ilmavuotoja ulkoilman vastaisista rakenteista lämpökameralla. Lämpimänä vuodenaikana ilmavuotoja voidaan tarkastella esimerkiksi merkkisavujen tai merkkiainekokeen avulla. Merkkisavuja sekä merkkiainekoetta voidaan käyttää myös kylmään vuodenaikaan, mutta lämpökameran avulla ilmavuotojen tarkastelu on nopeampaa. Rakennuksen ulkovaipan ilmatiiveyttä voidaan tarkastella myös ilmatiiveysmittauksen avulla, mutta ilmavuotopaikkojen löytäminen ilman lämpökameraa, merkkiainekoetta tai merkkisavua ei ole mahdollista.

Kuinka sisäilmanlaatua tutkitaan?

Sisäilmatutkimukset suoritamme Asumisterveysasetuksen (545/2015) ja asetuksen soveltamisohjeiden mukaisin menetelmin. Sisäilmatutkimukset voidaan suorittaa usein eri menetelmin.

Tutkimusten aluksi on suositeltavaa tehdä riskiarvio ja rajata, mitä lähdetään selvittämään, jotta voidaan valita soveltuvat tutkimusmenetelmät. Kohteen riskiarvio perustuu tilaajalta saatuihin tietoihin (käyttäjähaastattelut, kohteen suunnitelma-asiakirjat, tiedot tehdyistä korjauksista yms.) sekä mahdollisen riskiarviokäynnin omakohtaisiin havaintoihin. Riskiarviossa kohdennetaan tutkimukset kerättyjen lähtötietojen perusteella.

Kohteella tehdyllä riskiarviokäynnillä kiinteistön sisäilman laatua arvioidaan aistinvaraisten havaintojen perusteella sekä pistokoemaisesti tehtyjen olosuhdemittauksien avulla. Varsinaisessa sisäilmatutkimuksessa sisäilman laatua arvioidaan riskiarvion tietojen, olosuhdemittausten ja näytteenoton avulla.

Käyttäjäkyselyt ja haastattelut:

Käyttäjäkyselyiden tarkoituksena on paikantaa mahdolliset ongelmatilat sekä haarukoida ongelman aiheuttajaa esimerkiksi koettujen oireiden tai käyttäjien hajuhavaintojen perusteella. Käyttäjäkyselyt voidaan toteuttaa esim. puhelin haastatteluna, jos käyttäjiä on vähän. Puhelinhaastattelu on käyttökelpoinen esim. omakotitalojen sisäilmatutkimuksissa.

Käyttäjäkysely voidaan toteuttaa myös kyselylomakkeilla. Kyselylomakkeiden käyttäminen on käyttökelpoisin tapa hankkia tietoa, kun tiloissa on paljon käyttäjiä. Käyttäjäkyselyt toteutetaan aina anonyymisti, jotta käyttäjiä ei voida yksilöidä kyselyn perusteella. Me voimme toteuttaa kyselyn sähköisillä kyselylomakkeilla tai voimme toimittaa käyttäjä organisaatiolle kirjallisen kyselylomakkeen, jos kaikilla organisaation jäsenillä ei ole mahdollista päästä vastaamaan sähköiseen kyselyyn.

Puhelimitse hoidetusta käyttäjäkyselyistä ei yleensä tehdä yhteenvetoa, koska käyttäjämäärä on rajallinen. Kyselylomakkeella tehdystä kyselystä koostamme yleensä yhteenvedon, jossa käyttäjäkokemukset pyritään sijoittamaan rakennuksen tiloihin sekä tilastoimaan kokemusten yleisyys.

Asiakirjoihin pohjautuva riskiarvio:

Asiakirjoihin pohjautuvassa sisäilmatutkimukseen liittyvässä riskiarviossa käydään rakennuksen suunnitelma-asiakirjat huolellisesti läpi ja arvioidaan mahdollisia sisäilman laatuun vaikuttavia rakenneratkaisuja sekä materiaaleja.

Rakennuksessa käytettyjä materiaaleja voidaan arvioida asiakirjoihin kirjattujen materiaalitietojen sekä rakennusaikakauden tyyppirakenteiden perusteella. Rakenneratkaisuiden sisäilmavaikutusten arviointi vaatii laajaa rakennushistorian ja rakennusfysiikan tuntemusta.

Kohteella tehtävä riskiarvio:

Kohteella tehtävä riskiarvio on yleensä tunnista kolmeen tuntiin kestävä aistinvarainen katselmus, jossa katselmusta suorittava asiantuntija tekee omakohtaisia havaintoja kohteesta. Katselmuksen kestoon vaikuttavat rakennuksen koko sekä riskihavaintojen määrä.

Riskiarviokäynnistä laaditaan yleensä muistio, jossa esitetään kohteella tehdyt toimenpiteet ja havainnot. Vaihtoehtoisesti muistion sijasta voidaan laatia tutkimussuunnitelma, jossa esitetään riskiarviokäynnin keskeisimmät havainnot.

Aistinvaraiset havainnot:

Aistinvaraiset havainnot ovat oleellinen osa sisäilmatutkimusta. Aistinvaraiset havainnot kattavat esim. haju- ja lämpötilahavainnot kohteesta. Aistinvaraisten havaintojen perusteella selvitetään, tuntuuko sisäilma esimerkiksi tunkkaiselta, kuumalta, tai onko sisäilmassa havaittavissa poikkeavia hajuja jne.

Aistinvaraisesti voidaan arvioida myös ilmanvaihdon toimintaa. Aistinvaraiset havainnot toimivat lähtökohtana seuraavana esitettäville mittaus- ja näytteenottotutkimuksille.

Olosuhdemittaukset:

Olosuhdemittauksilla mitataan kiinteistön sisäilman fysikaalisia olosuhteita sekä muita mitattavia parametrejä. Sisäilmasta voidaan tarpeen mukaan mitata mm. lämpö- ja kosteusteknistä olosuhdetta, hiilidioksidi pitoisuutta, paine-eroa rakenteiden yli, partikkelien määrää sisäilmassa, radonpitoisuuta, sisäilmassa esiintyviä kemiallisia yhdisteitä kuten VOC-yhdisteitä ym. Sisäilman vallitsevia olosuhteita voidaan mitata hetkellisesti tai pitkäaikaisella olosuhdeseurannalla.

Näytteenotto:

Sisäilman näytteenotolla selvitetään sisäilmassa olevien epäpuhtauksien esiintymistä ja lähdettä. Näytteet voidaan kerätä suoraan sisäilmasta (ilmanäyte), sisätilojen pinnoilta pölylaskeumasta (laskeumanäyte) tai kiinteistön rakennusmateriaaleista (materiaalinäyte).

Ilmanäytteillä voidaan tutkia sisäilman mikrobiologista sisältö (6-vaiheimpaktorilla kerättävän sisäilman mikrobinäytteenoton avulla eli Andersen mittaus menetelmällä) ja sisäilman kemiallisten epäpuhtauksien esiintymistä (PAH- ja VOC ilmanäytteet, kloorianisolit, formaldehydi, yms.).

Kiinteistön pinnoilta kerättävillä laskeumanäytteillä voidaan arvioida myös sisäilman mikrobiologista sisältö, pölyn koostumusta sekä teollisten mineraalivillakuitujen esiintymistä.

Materiaalinäytteillä voidaan arvioida rakenteiden mikrobiologista sisältöä, erilaisten materiaaleista haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC ja PAH, kloorianisolit, formaldehydi, yms.) pitoisuutta rakennusmateriaaleista sekä erilaisten haitta-aineiden esiintymistä.

Tehdyn sisäilmatutkimuksen tulosten tulkinta ja raportointi toteutetaan Asumisterveysasetuksen (545/2015) ja Valviran julkaisemien asetuksen soveltamisohjeiden mukaisesti. Tutkimustulosten perusteella arvioidaan sisäilman laatua sekä sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä.

Sisäilmatutkimuksen tulosten sekä havaintojen pohjalta laaditaan tilaajalle raportti, jossa annetaan ohjeet tilaajalle tutkimusten jälkeisistä korjaavista toimenpiteistä ja mahdollisista lisäselvitystarpeista. Jatkotoimenpiteitä voivat olla sisäilman laatua parantavat peruskorjaukset tai vaihtoehtoiset lisätutkimukset, mikäli epäpuhtauslähdettä ei pystytä toteamaan tutkimuksen tulosten ja havaintojen perustella.

Jos sisäilmatutkimuksen perusteella on todettu ongelmanaiheuttajan olevan mikrobiologinen epäpuhtaus, on usein tehtävä lisäselvityksiä ongelman aiheuttajan paikallistamiseksi. Myös monissa muissa sisäilmaan kohdennetuissa tutkimuksissa joudutaan usein tekemään lisäselvityksiä ongelman aiheuttajan paikallistamiseksi ja oikean korjaustavan sekä korjauslaajuuden määrittämiseksi.

Kuinka paljon sisäilmatutkimus maksaa?

Sisäilmatutkimuksen hinnat vaihtelevat yleensä pienissä asuinkiinteistöissä kohteesta riippuen n. 1000–7000 € välillä. Suurissa ja keskisuurissa kiinteistöissä, kuten toimistorakennuksissa, asunto-osake yhtiöissä tai vastaavissa rakennuksissa sisäilmatutkimusten kustannukset ovat 1500 eurosta ylöspäin riippuen tutkimussisällöstä.

Hintaan vaikuttavia tekijöitä ovat mm:

  • Tutkittavan kiinteistön ikä ja kokoluokka
  • Lähtötietojen määrä
  • Sisäilman laatuun vaikuttavien tekijöiden määrä
  • Sisäilmateknisten riskien määrä
  • Tutkimussisällön rajaus ja rajattavuus

Suurin vaikuttava tekijä sisäilmatutkimuksen kustannuksiin ovat näytteet ja niiden määrä. Osa näytteiden keräämisestä on näytteenoton aseptiikan ja näytteenottotekniikan takia työlästä, mikä lisää myös sisäilmatutkimusten kustannusta.

Esimerkiksi Andersen- näytteiden kerääminen (sisäilman mikrobinäytteenotto) vie aikaa vähintään 45 minuuttia/näyte, koska näytteenottoaika on 15 minuuttia ja jokaisen näytteen keräyksen välissä näytteenottolaitteisto on puhdistettava alkoholilla. Myös muiden sisäilmanäytteiden kerääminen kuten VOC ja PAH näytteiden kerääminen on aikaa vievää, koska näytteenottoaika vaihtelee 45 minuutin ja 90 minuutin välillä yhtä näytettä kohden.

Kokonaisuutena tarjoamamme sisäilmatutkimus sisältää aina riskiarvion, tutkimuskäynnin näyte- sekä matkakuluineen ja raportin. Räätälöimme sisäilmatutkimukset aina asiakkaan tarpeen mukaisesti. Tavoitteenamme on hankkia asiakkaan tarvitsema tieto tekemättä asiakkaalle turhia toimenpiteitä, millä voimme vaikuttaa merkittävästi myös sisäilmatutkimuksen kokonaiskustannuksiin.

 

Tutkimusinsinööri
Kaisa Myller
RI, RTA, RFS (t), KVKS (v)

Jätä soittopyyntö

Ota yhteyttä Kaisaan