Kuten vanha sananlasku kuuluu: hyvin suunniteltu työ on puoliksi tehty. Tämä pätee myös rakennusten korjaustöihin. Olipa sitten suunnitelmissa ns. energiakorjaus, eli rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseksi tehtävä korjaustyö, todetun vesivahingon tai kosteusvaurion korjaus tai tiivistyskorjaus, on työhön suositeltavaa käyttää ammattitaitoista ja osaavaa korjaustyösuunnittelijaa. Tässä blogissa kerrotaan, miksi korjaussuunnittelu on tärkeä osa rakennusten korjaustöiden onnistumista.
Korjaussuunnittelun lähtökohta
Ennen hyvin tehtäviä korjaussuunnittelua ja korjaustöitä täytyy selvittää tarkasti, millaisia korjattavat rakenteet ovat. Korjaussuunnittelua varten on mahdollista tehdä rakenteellisia esiselvityksiä ja/tai kuntotutkimuksia, mikäli rakenteen rakennetyypistä, kunnosta ja sen tarkoista mitoista ei ole täyttä varmuutta. Esiselvityksessä selvitetään rakenteessa käytetyt materiaalit, rakenneosien dimensiot sekä ko. rakenteen liittyminen ympäröiviin rakenteisiin. Korjattavan rakenteen toteutustapa on tärkeää olla tiedossa mahdollisimman tarkasti, jotta suoritettava korjaustoimenpide soveltuu korjattavaan rakennetyyppiin. Mikäli rakenteelle valitaan vääränlainen korjaustapa, korjauksella vain heikennetään rakenteen toimintaa tai pahimmassa tapauksessa luodaan sille vauriomekanismi. Vauriomekanismilla tarkoitetaan rakenteen ympäristöstä ja toteutustavasta aiheutuvaa olosuhdetta, jossa rakenne on altis vaurioitumaan. Kun korjattavan rakenteen toteutustapa on tiedossa, voidaan aloittaa suunnittelu ja sittemmin korjaustyöt.
Oikeanlaisen korjaustavan valinta
Korjaustavan toteutustavan valinta on tärkeä osa korjaustoimenpiteiden onnistumisen ja rakenteiden pitkäaikaiskestävyyden kannalta. Väärällä korjaustavalla voi korjaustyön tavoite jäädä saavuttamatta tai aiheuttaa ongelmia rakenteiden teknisen toimivuuden kanssa. Oikeanlaisella korjaustavalla voi lisäksi säästää korjaustöissä pitkän pennin. Ilman asiantuntevaa arviota korjaustarpeesta, voi korjaustöissä sortua herkästi ali- tai ylikorjaukseen. Alimitoitettu korjaus voi korjauksen jälkeen aiheuttaa lisäkorjaustarpeita, jotka aiheuttavat turhia lisäkuluja. ”Ylikorjauksella” taas tarkoitetaan tilannetta, jossa pienemmän korjaustarpeen (esim. tiivistystyön) omaavaa rakennetta lähdetään korjaamaan turhan järeästi, esim. uusimaan, saavuttamatta merkittävää lisähyötyä rakenteelle.
Korjaussuunnittelu energiakorjauksiin
Energiakorjauksella tarkoitetaan korjaustoimenpidettä, jolla tähdätään rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseen. Energiakorjaus voidaan toteuttaa esim. rakennuksen ulkovaipan lisälämmöneristyksellä, ilmatiiveyden parantamista, tai taloteknisten järjestelmien päivittämisellä. Energiakorjauksissa suositellaan käyttämään ammattimaista korjaussuunnittelua, sillä silloin saat todennäköisimmin enemmän irti energiakorjauksesta. Ammattimainen korjaussuunnittelija osaa valita kohteeseen parhaiten soveltuvan korjaustavan ja tuntee kohteeseen energiatehokkaimmat materiaalit ja järjestelmät. Lisäksi suunnittelemattomalla energiakorjauksella rakenteiden lämpöteknisen toiminnan muutokset voivat aiheuttaa kastepisteitä rakenteen osiin ja luoda näin helposti vältettävissä olevia vauriomekanismeja.
Milloin korjaustyösuunnittelu?
Korjaustyösuunnittelu on suositeltavaa tilata ammattilaiselta aina, kun rakenteiden lämpö- ja / tai kosteusteknisiä ominaisuuksia muutetaan. Tällöin saat vältettyä epätehokkaat korjaustavat ja mahdollisien riskirakenteiden luomisen mahdollisuuden korjausurakan aikana. Jos sinulla ei ole täyttä varmuutta, muuttuuko rakennuksen lämpö- ja kosteustekninen toiminta korjauksesi yhteydessä, voit aina olla asiantuntijaan yhteydessä ja kysyä tarvitseeko korjaustyöhön suunnittelua. Lisätietoa korjaussuunnittelusta ja yhteydenottolomakkeen löydät oheisesta linkistä: https://www.srtp.fi/rakennuttaminen-suunnittelu-ja-valvonta/
Korjaustyösuunnittelun hinta
Korjaustyösuunnittelu on monesti itse korjaustyökustannuksiin nähden edullista. Lisäksi kun korjaussuunnittelulla saadaan parhaimmassa tapauksessa kevennettyä itse korjausten hintaa, kasvaa suunnittelun edullisuus entisestään. Korjaustyösuunnittelun työmäärä ja tätä kautta hinta riippuu korjattavien rakenteiden määrästä, laajuudesta, rakennusfysikaalisesta vaativuudesta sekä siitä, kuinka tarkat suunnitelmat korjaustyöhön vaaditaan. Korjausalan ammattilaiselle riittää usein yksinkertaisemmat suunnitelmat, kuin tee-se-itse -korjaajalle. Hinta esim. muuan omakotitalon kahden rakenneosan korjauksille vuonna 2022 oli n. 1600 € (sis. alv 24 %).
Avustusta korjaussuunnitteluun
Korjaussuunnitteluun on tapauskohtaisesti nykyään haettavissa rahallista ARA:n (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus) avustusta. ARA:n avustus on haettavissa kohteisiin, joihin kuntotutkimuksella todettu kosteus- ja mikrobivaurio tai sisäilmaongelma, avustusta voi hakea rakennuksen perusparannuksen suunnitteluun. Perusparantamisella tarkoitetaan asunnon tai asuinrakennuksen laatutason nostamista alkuperäisestä tasosta TAI palauttamista muilla kuin vuosikorjaustoimenpiteillä uudenveroiseen tai alkuperäiseen tasoon. Korjaussuunnittelun avustettavia kustannuksia ovat suunnitelmien laatimisesta, katselmuksista ja muista suunnitteluun olennaisesti liittyvistä toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset.
Lisää ARA-avustuksista omakotitalojen kuntotutkimuksiin sekä korjaussuunnitteluun löydät ARA:n verkkosivuilta: https://www.ara.fi/fi-FI/Lainat_ja_avustukset/Korjausavustukset/Kuntotutkimus_ja_perusparannuksen_suunnittelu