Sähkön hinta on tällä hetkellä ennätyslukemissa ja kuluttaja jos toinenkin ponnistelee sähkölaskun pienentämiseksi. Me SRTP:llä päätimme osallistua energiansäästötalkoisiin listaamalla seuraavaan kahteen blogipostaukseen helppoja tapoja pienomakotitalon tai asunnon energian kulutuksen pienentämiseksi.
Asuinrakennusten energiankulutuksesta suurin osuus käytetään rakennuksen lämmittämiseen ja seuraavaksi suurin osuus käyttöveden lämmitykseen ja ilmanvaihtoon sekä rakenteiden hallitsemattomiin ilmavuotoihin. Muita energiaa kuluttavia toimintoja ovat esim. valaistus, kesäaikainen jäähdytys, kodinkoneiden ja viihde-elektroniikan käyttö, mahdollisesti ajoneuvojen lämmitys talviaikaan sekä hybridi- ja sähköautojen lataus. Sinun tulisi kuitenkin ensiksi tietää mihin sähkösi kuluu. Tähän voit käyttää pistokkeeseen laitettavaa kulutusmittaria tai seurata reaaliaikaista kulutusta ja sen vaihtelua suoraan sähkömittarilta, mikäli mittarissasi on tällainen ominaisuus.
Suurin energian säästöpotentiaali piilee siis rakennuksen ja käyttöveden lämmityksessä sekä ilmanvaihdossa. Rakennuksen lämmitysenergian tarve on vuotuisesti sama riippumatta lämmitysmuodosta, eli siitä lämmitetäänkö rakennusta sähköllä, öljyllä, lämpöpumpputekniikalla tai muulla lämmitysmuodolla. Siihen mikä on taloudellisin lämmitysmuoto, ei tässä kirjoituksessa oteta kantaan. Ilmanvaihdon säästöpotentiaaliin sekä ilmavuotoihin palaamme tämän blogisarjan 2. osassa.
Normaali huonelämpötila on tavanomaisesti 21–22 ℃ lämmityskaudella. Monesti pientaloissa lämpötilat ovat kuitenkin säädetty tätä lämpimämmäksi esim. 23–25 ℃ välille. Yhden asteen lasku huonelämpötilassa pudottaa lämmönkulutusta jopa 5 prosenttiyksikköä. Eli huonelämpötilan laskeminen 25 asteesta 21 asteeseen säästää lämmitysenergian kulutusta parhaillaan 20 %. Tällainen energiankulutuksen lasku on 10 000 kWh vuosikulutuksessa jo 2000 kWh. Sähkön kokonaiskeskihinnan ollessa 0,35 €/kWh, säästö olisi sähkölämmityksessä 700 €. On kuitenkin muistettava, että huonelämpötilaa ei voida laskea liian alas sisäilmasto-olosuhteiden kustannuksella. Liian matalat huonelämpötilat nostavat sisäilman suhteellista kosteutta [RH%]. Sisäilman suhteellisen kosteuden ei tulisi nousta lämmityskaudella yli 60 RH%. Järkevät huonelämpötilat ovat oleskelutiloissa sekä peseytymistiloissa 21℃ ja makuuhuoneissa 18℃. Mikäli pystyt pudottamaan lämpötiloja kotoa poissaolon ajaksi 2–3 astetta, se kannattaa tehdä. Ns. mukavuuslattialämmitykset kannattaa sulkea. Pesuhuonetiloissa voit pudottaa lattialämmityksen tehoa ns. mukavuustasolle, eli siten, että suihkussa voi käydä ilman jalkojen palelua. Kuivaa lattia lastalla suihkun jälkeen, sillä kosteuden haihtuminen kuluttaa energiaa.
Sähkölämmitteisissä rakennuksissa lämmitykseen käytettävän ostoenergian kulutusta pystyy pudottamaan helpoiten asentamalla ilmalämpöpumpun, jolla hoidetaan rakennuksen pääasiallinen lämmittäminen ja vanhaa sähkölämmitysjärjestelmää käytetään vain täydentävänä lämmönlähteenä. Ilmalämpöpumput pystyvät nykyisin toimimaan jopa 5,2 (SCOP) vuosihyötysuhteella. Eli jokaista lämmitystä varten ostettua yhtä kilowattituntia (1,0 kWh) kohden saadaan 5,2 kWh lämmitysenergiaa. Ilmalämpöpumppujen suurin hyöty saadaan irti syksyllä ja keväällä, jolloin ulkolämpötilat ovat vielä plussan puolella. Hyvät ilmalämpöpumput pystyvät toimimaan vielä yli -25 asteen pakkasilla jopa yli 2 (SCOP) hyötysuhteella. Jotta ilmalämpöpumpusta saadaan paras hyöty irti ja vikaantumistilanteessa huonelämpötilat eivät pääse laskemaan liian alas, kannattaa sähkölämmityksen termostaatit säätää esim. 18 asteeseen ja ilmalämpöpumpun lämpötilapyynti 22 asteeseen.
Lämpimän käyttöveden lämpötila on Suomalaisessa omakotitalossa usein säädetty välille 50–75 ℃. Lämpimän käyttöveden lämpötilan tulisi olla vähintään 55 ℃, jotta legionellabakteeri ei pysty lisääntymään vedessä (suurin sallittu käyttöveden lämpötila vesipisteeltä mitattuna on käyttöturvallisuuden vuoksi 65 ℃). Lämpimän käyttöveden lämpötilan lasku esim. 75 ℃ lämpötilasta 55 ℃ lämpötilaan puolittaa lämpimän käyttöveden energian kulutuksen ja vähentää varaajasta haihtuvaa hukkalämpöä. Lämpimän käyttöveden lämpötilaa pystyy yleensä säätämään suoraan sähkötoimiselta lämminvesivaraajalta. Mikäli lämmin käyttövesi tuotetaan muulla lämmitysmuodolla kuin sähköllä, käyttöveden lämpötilan säätö tapahtuu yleensä lämmitysjärjestelmän säätölaitteesta. Lämpimän käyttöveden kulutukseen voi vaikuttaa myös veden käytön rajoittamisella. Omien käyttötottumuksien lisäksi vedenkäyttöä voidaan rajoittaa säätämällä vesihanojen ja suihkusekoittajien virtaamat ohjeen mukaisiksi. Keittiön hanasta ja suihkusekoittajasta on tarpeen tulla vettä 12 litraa minuutissa. Muista kodin hanoista kuten WC:n käsienpesuhanasta vettä olisi suotavaa saada 6 litraa minuutissa. Jos hanojen ja suihkusekoittajien virtauksia ei ole säädetty voi vettä kulua esim. kaksinkertainen määrä minuutissa, jolloin jokaista suihkussa käytettyä minuuttia kohden lämmintä käyttövettä kuluu kaksinkertainen määrä suhteessa siihen mitä lämmintä vettä kuluisi, jos hanojen virtaamat olisi säädetty.
Yli 20 vuotta vanhoissa vesikiertoisissa lämmitysjärjestelmissä venttiilit ja patterien termostaattiventtiilit ovat usein ehtineet rikkoutumaan tai niiden säätölaitteet eivät enää toimi. Tämän lisäksi lämmityskierron verkostoon ja pattereiden sisäpintaan on ehtinyt kertyä lika ja kalkkikerrostumaa. Lämmitysjärjestelmän painehuuhtelu ja tasapainottaminen (venttiilien ja termostaattien uusinta sekä virtaamien säätö) tulisi tehdä noin 20 vuoden välein. Lämmitysjärjestelmän huuhtelulla ja tasapainottamisella voi saavuttaa jopa 15 % säästöt lämmitysenergian kulutuksessa. Lämmitysjärjestelmän tasapainotustarpeen huomaa yleensä epätasaisista lämpötilaolosuhteista eli osa huoneista ovat muita lämpimämpiä tai kylmempiä riippumatta patteritermostaattien asennoista.
Tässä vielä energian säästövinkit tiiviisti listattuna:
- Selvitä mihin sähkösi kuluu esim. kulutusmittarilla tai katso suoraan sähkömittarilta.
- Laske huonelämpötiloja, tee poissaolosi ajaksi lämmönpudotus.
- Sulje mukavuuslattialämmitykset. Korvaa ne vaikka matolla.
- Täydennä sähkölämmitystä lämpöpumpputekniikalla ja säädä termostaatit.
- Laske käyttöveden lämpötilaa lämminvesivaraajalta ohjearvoihin.
- Säädä hanojen ja suihkusekoittajien virtaamat ohjearvoihin.
- Tasapainota ja huuhtele lämmitysjärjestelmä 20 vuoden välein.
Mikäli kaipaat lisävinkkejä kotisi energiatehokkaaseen asumiseen, tai kaipaat kotisi energiatalouden selvitystä, ole yhteydessä asiantuntijoihimme alla olevasta linkistä.