Mikä asuntokauppaan liittyvä kuntotarkastus on?

Asuntokauppaan liittyvä kuntotarkastus tarkoittaa huoneiston, omakotitalon tai muun asuinkiinteistön yhteydessä tehtävää kuntotarkastusta, jossa kohteen rakenteiden sekä taloteknisten järjestelmien kuntoa, riskialttiutta ja turvallisuutta arvioidaan asiantuntijan toimesta. Tavanomainen kuntotarkastus sisältää tilaajahaastattelun, asiakirjapohjaisen riskiarvion sekä rakennuksen tarkastuksen lähtökohtaisesti pintapuolisesti, rakenteita rikkomattomin menetelmin, aistinvaraisesti sekä erilaisin mittauksin (pintakosteusmittaus, paine-eromittaus, lämpö- ja kosteusmittaus). Asuntokaupan kuntotarkastus ei takaa piilevien virheiden tai vaurioiden esiintuloa, mutta pienentää kuitenkin merkittävästi ikävän asuntokauppariidan mahdollisuutta tulevaisuudessa.

Mitä asuntokaupan kuntotarkastukseen sisältyy?

Kuten edellä on mainittu, kuntotarkastus sisältää tilaajahaastattelun, kohteen riskiarvion ja tarkastuksen sekä raportoinnin. Riskiarviossa perehdytään kohteen rakenteisiin sekä järjestelmiin ja tarkastellaan, onko kohteessa yleisesti tunnettuja riskirakenteita tai muita rakennusfysikaalisia riskejä. Kohteella tehtävässä tarkastuksessa kaikki kohteen tilat ja rakenneosat tarkastetaan lähtökohtaisesti rakenteita rikkomattomin menetelmin. Kuitenkin esim. tarkastuksen yhteydessä rakenteen kosteushavainnon perusteella voidaan tarvittaessa suorittaa rakenteen toteutustavan ja kunnon tarkastus rakennetta avaamalla kuntotutkimusmenetelmin (Voit lukea lisää kuntotutkimusmenetelmistä sivullamme osoitteessa https://www.srtp.fi/kuntotutkimukset/). Tarkastuksesta laaditaan kattava raportti, jossa esitetään tarkastuksen havainnot, mittaustulokset, johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet ohjaamaan tarkastuksen jälkeistä toimintaa, jotta kaupan osapuolet tietävät missä kunnossa kaupattava kohde on ja mitä puutteita tai korjattavaa kauppakohteessa on. Raporttiin lisätään havaintojen tueksi kohteella otettua kuvamateriaalia havaintojen havainnollistamiseksi.

Kuntotarkastuksen suoritukseen suositellaan valitsemaan aina Ympäristöministeriön johdolla laaditun Yhteisen toimintamallin (YTM) mukainen kuntotarkastus, jonka suoritusohjeena toimii rakennustiedon suoritusohje KH 90-00394. YTM ja kuntotarkastuksen suoritusohje KH 90-00394 tehtiin 2000-luvun alkupuolella yhtenäistämään asuntokaupan kuntotarkastuksia ja ohjaamaan tehtävien tarkastusten laatua. Kysy aina ennen kuntotarkastusta, että tehdäänhän tarkastus YTM:n mukaisella mallilla. Tällöin voit varmistua kuntotarkastuksen riittävästä laajuudesta ja ohjeistuksen mukaisuudesta.

Miksi aina kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä?

Asuntokauppaa tehdessä vanhasta kiinteistöstä, jo pelkästään asuntolainan myöntävä pankki vaatii nykyään kuntotarkastuksen kohteen panttausarvon varmistamiseksi. Kuntotarkastusta ei kannata tehdä kuitenkaan pelkästään pankkia varten. Suomessa tehdään eri arvioiden mukaan n. 100 000 asuntokauppaa vuosittain, ja tällöin asuntokauppoihin liittyvät riitatilanteet ovat verrattain yleisiä. Asunto- ja kiinteistökauppoihin liittyvät riidat johtuvat usein ostajan ja myyjän eriävistä käsityksistä kohteen kunnosta, osapuolten rakennusteknisestä tietämättömyydestä sekä liian heppoisesta tai huonolaatuisesta kuntotarkastuksesta. Asuntokaupan riitatilanteita ehkäisee hyvin, luotettavasti ja puolueettomasti tehty kuntotarkastus. Osaavan kuntotarkastuksen asiantuntijan käyttäminen asuntokaupan yhteydessä on molempien osapuolten etu. Kuntotarkastus olisi hyvä teettää aina kauppakohtaisesti yhteisesti valitulla kuntotarkastajalla, eikä luottaa pelkästään aikaisemmin teetettyihin tarkastuksiin. On hyvä myös olla itse paikalla silloin, kun tarkastus suoritetaan. Näin pysytään paremmin kartalla siitä, mitä kuntotarkastuksessa havaitaan ja todetaan. Tällöin voi myös helpommin kysyä asiantuntijalta, mikäli tarkastuksesta jää jotakin epäselvää tai mietityttämään. On toki edelleen todettava, että aina edes huolellisesti asiantuntijan tekemässä kuntotarkastuksessakaan ei voida havaita kaikkia piileviä virheitä, mutta silti kuntotarkastuksen teettäminen ennen kaupantekoa on molempien osapuolten edun mukaista.