SUOMEN RAKENNUSTERVEYSPALVELUT

Telitie 1b, Joensuu

Valtakunnallinen palvelunumero 0201 55 66 10

Asbestikartoitus ja asbestimittaukset

Mitä asbesti on

Asbesti on useiden silikaattimineraalien yhteisnimitys ja ne voidaan jakaa kahteen ryhmään, serpentiineihin (krysotiii) ja amfibioleihin (antofyllitti, amosiitti, krokidoliitti, tremoliitti, aktinoliitti). Asbestimineraalit ovat Suomen maaperässä hyvin yleisesti esiintyviä mineraaleja ja Paakkilan asbestikaivos oli aikanaan, ennen sen sulkemista, maailman suurin asbestikaivos. Suomen maaperästä irtoaa tuulen mukana ilmaan, jatkuvasti asbestia. Ulkoilman asbesti pitoisuus on jatkuvasti noin 0,01kpl asbestikuitua/kuutiosentti ilmaa. Ulkoilman asbestipitoisuus on suurinta suurissa kaupungeissa ja matalimmillaan ulkoilman asbestipitoisuus on Itämeren saaristossa sekä pohjoisessa lähellä Jäämertä. Tästä syystä esim. asbestiosastojen puhtaustason vaatimus ei ole 0 kuitua asbestia/kuutiosentti ilmaa vaan vaatimustaso vastaa ulkoilman tavanomaista asbestipitoisuutta. Materiaali jossa on asbestikuitua yli 1 % aineen painosta, luokitellaan asbestipitoiseksii. Kaikki asbestilaadut ovat kuitumaisia ja lämmönkestäviä. Asbestin etuina on korkea vetolujuus ja hyvä lämmönsietokyky sekä emäksisyyden kesto. Asbesti parantaa useiden materiaalien ominaisuuksia lisäämällä kulutuksen- ja lämmönkestokykyä sekä tekemällä materiaaleista lujempia. Esimerkiksi kivilevyissä asbesti on ollut parantamassa levyn lujuutta.

Milloin ja missä asbestia on käytetty?

Suomessa asbestia on käytetty rakennustarvikkeiden valmistuksessa 1920-luvulta 1980-luvun loppupuolelle saakka. Suomessa rakentamisessa käytetyn asbestin kulta-aikana voidaan pitää vuosia 1955–1975, jonka jälkeen asbestin haittoihin alettiin kiinnittämään huomiota. Suurimmassa osassa ennen vuotta 1990 rakennetuissa rakennuksissa on käytetty asbestipitoisia materiaaleja ainakin vähäisiä määriä. Vuoden 1988 jälkeen ei Suomessa enää ole valmistettu asbestipitoisia rakennusalan tuotteita. Vuodesta 1993 lähtien on asbestin ja asbestipitoisten tuotteen valmistus ja maahantuonti kielletty Suomessa. Vaikka asbestia tai asbestipitoisia rakennusmateriaaleja ei enää 1990-luvulla valmistettu, on niitä voitu vielä käyttää aina vuoteen 1994 asti ulkomaisissa tuontituotteissa sekä varastoihin jääneitä eriä on voitu käyttää pitkään maahantuonnin loppumisenjälkeen. Asbestia on käytetty rakentamisessa ennen vuotta 1994 esimerkiksi putkieristeissä, ruiskutettuna materiaalien pinnoilla (palosuojana), tasoitteissa, kiinnitys- ja saumalaasteissa, rakennuslevyissä, muovimatoissa, kaakeleissa, vinyylilaatoissa, palokatkoeristeissä, palo-ovissa, maaleissa, liimoissa, vesikatto- ja julkisivumateriaaleissa sekä ilmastointi­kanavissa ja muissa LVI-laitteissa. Eli asbestia on käytetty hyvin laajasti eri rakennuksen osissa. Asbestia on ollut tehdasvalmisteisten tuotteiden lisäksi saatavina irrallaan pussitavarana, jollin sitä on voitu lisätä työmaalla laasteihin, betoniin ja vaikka paikalla valmistettuihin tiiliin. Asbestin käytöllä on tavoiteltu materiaalille parempia lämmön- ja kulutuksenkesto-ominaisuuksia. Tehdasvalmisteisissa tiilissä ei ole tiettävästi käytetty asbestia lukuun ottamatta tulitiiliä, joilta on vaadittu korkeampaa lämmönkestoa.

Mitä haittaa asbestista on?

Hyväkuntoiset asbestimateriaalit eivät aiheuta ongelmia, kun kuidut ovat sitoutuneet muihin materiaaleihin. Rikkoutuneista materiaaleista saattaa levitä asbestikuituja ilmaan, josta pöly voi kulkeutua hengittäessä keuhkoihin. Asbestikuidut eivät poistu ihmisen elimistöstä mitään kautta sinne jouduttuaan. Asbestin on todettu aiheuttavan mm. keuhkosyöpää, asbestoosia, mesotelioomaa ja muita keuhkopussin sairauksia. On kuitenkin huomattava, että lyhytaikainen tai satunnainen asbestialtistuminen ei lisää merkittävästi riskiä sairastua asbestisairauksiin. Yleensä sairastuminen johtuu kuitenkin pitkäaikaisemmasta altistuksesta, ja sairastumisen riski kasvaa altistuksen pitkittymisen myötä. Asbesti ei myöskään aiheuta välittömiä oireita tai välitöntä sairastumista, vaan sairauksien kehittyminen voi viedä vuosikymmeniä. Kuten tekstissä on aikaisemmin mainittu, me Suomalaiset altistumme jatkuvasti asbestille, koska maamme maaperästä irtoaa jatkuvasti asbestikuitua ja ulkoilmamme sisältää asbestia. On kuitenkin huomioitava, että tämä ns. tausta-altistus ei riitä aiheuttamaan asbestisairauksia ihmisen normaalin eliniän aikana.

Mitä asbesti- ja haitta-ainekartoitus on?

Asbesti- ja haitta-ainekartoitus on yleensä kiinteistön purku- ja korjaustyötä varten tehtävä kartoitus, jossa selvitetään, onko kiinteistön rakenteissa tai taloteknisissä järjestelmissä asbestia tai muita haitta-ainepitoisia materiaaleja. Asbestin purkaminen tai muut toimenpiteet asbestipitoisille materiaaleille ovat olleet Suomessa luvanvaraista toimintaa aina vuodesta 1988 alkaen. Nykyisin asbestitöitä säätelee laki eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista (684/2015) sekä valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta (798/2015). Ennen asbestitöiden suorittamista on kohteeseen tehtävä asbestikartoitus. Huolellisen asbestikartoituksen avulla pyritään estämään sellaisten tilanteiden syntyminen, joissa rakennuksen käyttäjät, huoltajat ja korjaajat tietämättään altistuvat asbestikuiduille. Asbestikartoitus dokumentoidaan omaksi asiakirjakokonaisuudekseen, joka sisältää mm. tietoa asbestin esiintymisestä ja määrästä sekä suositeltavista purkutavoista. Asbestikartoitus tulee luovuttaa päätoteuttajalle, asbestipurkutyöhön ryhtyvälle työnantajalle tai itsenäiselle työnsuorittajalle, jotta nämä voivat suunnitella ja toteuttaa työn tekemisen turvallisesti. Yleensä rakennuttaja sisällyttää asbestikartoituksen purkamisen/rakentamisen suunnittelua ja valmistelua varten laadittavaan turvallisuusasiakirjan (VnA 205/2009) liitteeksi. Asbestikartoituksesta on selvittävä vähintään asbestin sijainti rakennuksessa, asbestin laatu (sinistä vai valkoista asbestia) sekä asbestin määrä. Koska asbestikartoitus joudutan usein suorittamaan käytössä olevaan rakennukseen, on kartoitusraporttiin usein kirjattava erillinen kohta, jossa esitelleen rakennuksen purkamisen yhteydessä mahdollisesti vastaan tulevia materiaaleja, joita ei kartoituksen yhteydessä ole voitu havaita. Tällaisia ovat usein teknisten järjestelmien tiivistemateriaalit ja rakenteiden sisällä olevat materiaalit, joita ei ole voitu kohtuudella tarkastaa ennakkoon tai joiden tarkastamisesta olisi voinut aiheutua haittaa rakennuksen käyttäjille. Esimerkiksi ilmanvaihtokanavien purkaminen käytössä olevasta rakennuksesta ei ole mahdollista, ja asbestin leviäminen ilmanvaihtoon voisi aiheuttaa merkittävää haittaa rakennuksen käytölle.

Asbestia ja asbestipitoisia tuotteita koskeva kielto rakennusmateriaalina astui voimaan Suomessa vuonna 1994. Kaikkiin vuonna 1994 ja sitä ennen rakennettuihin kiinteistöihin tulee suorittaa asbestikartoitus ennen rakenteita rikkovia purku- ja korjaustöitä. Asbestikartoituksen kustannukset voivat vaihdella kohteen korjausalueen rakennusmateriaaleista, rakennuksen valmistumisajankohdasta, rakennukseen tehtyjen saneerausten määrästä ja rakennuksen koosta riippuen jopa 300–40 000 € välillä. Yleensä kerros- ja rivitalohuoneistojen kartoitusten hinnat liikkuvat 300–1000 € välillä tarvittavine näytteineen. Omakotitalojen kartoitusten hinnat liikkuvat 400–2500 € välillä tarvittavine näytteineen. Hintahaarukan yläpäässä olevat kohteet ovat yleensä hyvin laajoja (tuhansia neliöitä), joissa on tehty useita laajamittaisia saneerauksia eri vuosikymmeninä, saneerauksia ei ole dokumentoitu ja useat saneeraukset on tehty vuosien 1955 ja 1979 välisenä aikana. Yleensä asbestikartoituksen kustannuksiin vaikuttaa nostavasti korjaustöiden heikko dokumentointi, jolloin rakenteita joudutaan aukottamaan laajemmin, jotta vanhat uusien pintojen alle jääneet materiaalit saadaan selville riittävällä laajuudella. Lisäksi useat päällekkäiset materiaalikerrokset lisäävät näytemäärää, jolla varmistetaan materiaalien asbestipitoisuus tai asbestittomuus.

Miten asbestikartoitus tehdään?

Lain mukaan asbestikartoituksen voi suorittaa kuka tahansa, joka kokee omaavansa riittävän tiedon asbestista. Eli kartoituksen voi käytännössä katsoen suorittaa kuka tahansa. Myöskään asbestinäytteiden kerääminen ei ole luvanvaraista eli näytteet voi kerätä kuka vain, joka kokee omaavansa riittävän tietotaidon asiaan. Asbestikartoitusten tekemistä varten on kuitenkin olemassa siihen erikoistunut ammattiryhmä Asbesti- ja haitta-aineasiantuntijat, jotka ovat saaneet koulutuksen asbestikartoittamiseen sekä he ovat todistaneet riittävän osaamisen ja tiedon tason tentillä sekä näyttötöillä. Asbesti- ja haitta-aineasiantuntijoista käytetään yleisesti lyhennettä AHA-asiantuntija. AHA-asiantuntijat ovat henkilösertifioituja asbestin ja haitta-aineiden asiantuntijoita. Sertifioidut AHA-asiantuntijat löydät osoitteesta https://sertifikaattihaku.fi/.

Korjaustyötä varten tehtävässä asbestikartoituksessa voidaan suorittaa kartoitus koko kiinteistöön ja kerätä näytteet ainoastaan korjattavalta alueelta. Korjausalueen ulkopuolelle jäävistä osista voidaan tehdä näytteenottosuunnitelma, jotta kartoitusta ei tarvitse enää toistaa, vaan seuraavan korjauksen yhteydessä voidaan kerätä vain näytteet ja täydentää kartoitusraporttia uusilla tiedoilla.

Purkutyötä varten tehtävä asbestikartoitus on suositeltavaa tehdä, kun rakennus on poistettu käytöstä ja rakenteita sekä tekniikka osia voidaan purkaa aiheuttamatta haittaa tilojen käytölle. Tällöin saadaan kerättyä näytteet mahdollisimman laajassa mittakaavassa ja purku-urakoitsijalle ei jää niin paljoa selvitettäviä asioita purkutyön ajaksi. Purkua varten tehtävän asbestikartoituksen tarkoituksena on saada mahdollisimman tarkka kuva kiinteistön kokonaisasbestimäärästä purkutyön kilpailuttamista ja jätteenkäsittelyä varten.

Muut haitta-aineet kuten raskasmetallit, PCB ja PAH-yhdisteet on suositeltavaa kartoittaa, jotta purku- ja korjaustyöt voidaan suorittaa turvallisesti ja vaaralliset jätteet saadaan lajiteltua pois tavanomaisen jätteen seasta. Muiden haitta-aineiden osalta ei ole velvoittavaa lainsäädäntöä, eikä niiden purkaminen ole luvan varaista.

Missä asbestia voi olla?

Asbestia voi olla rakennuksessa useassa eri paikassa. Asbestia voi esiintyä rakennuksessa:

  • Rakenteiden päällä olevissa pinnoitteissa kuten muovimatoissa, kvartsivinyylilaatoissa, maaleissa, verhouslevyissä yms.
  • Pintamateriaalien kiinnitysaineissa kuten liimamassoissa ja laastissa.
  • Seinätasoitteissa, lattiatasoitteissa ja kattotasoitteissa
  • Rakenteiden sisällä olevissa talotekniikan osissa, kuten putkien lämmöneristeissä tai ilmanvaihtokanavissa.
  • Näkyvillä olevissa talotekniikan osissa kuten lämmityskattilassa, lämminvesivaraajien lämmöneristeinä, putkieristeinä tai putkien laippaliitosten tiivisteenä.
  • Seinä- tai sisäkattolevytyksissä, saunan kiukaan lämpösuojalevyissä, tuulensuojalevyissä, ulkoverhouslevyissä ja vesikattolevyissä.
  • Vesikatteen ja aluskatteiden bitumihuovat voivat sisältää asbestia. Erilaiset bitumiset vesieristeet perustuksissa tai lattiarakenteissa voi sisältää asbestia.
  • Kulutuksen kestoa vaativat pinnoitteet kuten lattiamaalit, sokkelimaalit tai kattomaalit
  • Märkätiloissa tai laitoskeittiössä monesti käytetyissä akryylimassalattioita,
  • Erilaiset saumamassat ja tiivistysnauhat
  • Palo-ovissa ja -luukuissa (voivat sisältää asbestipahvia, asbestikangasta tai asbestinaruja)
  • Ikkunalaudoissa sekä kukkaruukuissa.

Asbestia voi esiintyä siis hyvinkin paljon eripuolilla rakennusta. Eri vuosikymmenillä on kuitenkin omat erityiskohteensa missä asbestia on käytetty ja asennusvuoden perusteella voidaan joskus suoraan sanoa sisältääkö materiaali asbestia vai ei.

Onko asbestia pakko purkaa?

Asbestia ei ole pakko purkaa, jos kyseessä oleviin rakenteisiin tai tekniikka osiin ei korjauksen yhteydessä tehdä muutoksia. Kuitenkin uusilla materiaaleilla peitettävät asbestimateriaalit on merkittävä selkeästi ja jätettävät asbestimateriaalit on dokumentoitava, jotta seuraavassa korjauksessa tai purkutyössä on tiedossa peitettyjen asbestia sisältävien materiaalien sijainti. Ensisijaisesti on kuitenkin suositeltavaa purkaa asbestia sisältävät materiaalit, jos niiden päälle on tulossa uusia materiaaleja. Peitettyjen ja merkitsemättömien asbestimateriaalien löytäminen korjaustöiden jälkeen on vaikeaa ja osa niistä voi jäädä asbestikartoituksessa havaitsematta.

Kun asbestia päädytään purkamaan, on työn suorittajalla oltava asbestityölupa. Asbestipurku on luvanvaraista toimintaa ja kaikki urakoitsiat, joilla on voimassa olevat asbestipurkuluvat löytyvät aluehallintoviraston rekisteristä osoitteesta http://asbestipurkuluparekisteri.ahtp.fi/. Asbestipurkutyö tehdään yleensä osastossa, mutta poikkeustapauksissa voidaan käyttää muitakin purkumenetelmiä purkutyön laajuudesta ja purettavasta materiaalista riippuen. Kun asbestipurku tehdään osastossa, on purkutyön aikana varmistuttava, että osasto pysyy koko ajan alipaineistettuna. Purkutöiden valmistumisen jälkeen on varmistuttava, että osasta on riittävän puhdas, jotta asbestipöly ei pääse leviämään puhtaisiin tiloihin. Osaston puhtaus varmistetaan ilmanäytteenotolla, jonka yleensä suorittaa purku-urakoitsija. Myös AHA-asiantuntija voi suorittaa ilmanäytteenoton osastosta.

Miksi kannattaa käyttää sertifioitua Asbesti- ja haitta-aineasiantuntijaa?

Sertifioidulla asbesti- ja haitta-aineasiantuntijalla on laaja osaaminen ja kokemus erilaisista materiaaleista sekä tieto asbestin käytöstä eri aikakausilla ja erilaisissa rakennuksissa. Tiedon ja kokemuksen perusteella sertifioitu AHA-asiantuntija pystyy pienentämään kerättyjen näytteiden määrää sekä antamaan kattavan kuvan koko rakennuksen asbestia sisältävien materiaalien sijainnista sekä muista haitta-aineista. AHA-asiantuntija tuntee myös asbestia koskevan lainsäädännön ja osaa avustaa rakennuttajaa esim. turvallisuusasiakirjan laadinnassa sekä purkumenetelmien ja purkujärjestyksen suunnittelussa. Parhaimmillaan sertifioidun asiantuntijan käyttö kartoitusvaiheessa voi säästää kartoitus- ja purkukustannuksissa.

 

 

Jussi Mutikainen
Tutkimusinsinööri
RI, RTA, AHA, RFS (V+), KVKS (V+)

Jätä soittopyyntö

Ota yhteyttä Jussiin