SUOMEN RAKENNUSTERVEYSPALVELUT

Telitie 1b, Joensuu

Valtakunnallinen palvelunumero 0201 55 66 10

Asbestikartoitus ja asbestimittaukset

Asbesti on useiden silikaattimineraalien yhteisnimitys ja ne voidaan jakaa kahteen ryhmään, serpentiineihin (krysotiii) ja amfibioleihin (antofyllitti, amosiitti, krokidoliitti, tremoliitti, aktinoliitti). Materiaali jossa on asbestikuitua yli 1 % aineen painosta, luokitellaan asbestipitoiseksii. Kaikki asbestilaadut ovat kuitumaisia ja lämmönkestäviä. Asbestilaatujen etuina on korkea vetolujuus ja hyvä lämmönsietokyky sekä emäksisyydeenkesto.

Suomessa asbestia on käytetty rakennustarvikkeiden valmistuksessa 1920-luvulta 1980-luvun loppupuolelle saakka. Suomessa rakentamisessa käytetyn asbestin kulta-aikana voidaan pitää vuosia 1955- 1975, jonka jälkeen asbestin haittoihin alettiin kiinnittämään huomiota. Suurimmassa osassa ennen vuotta 1990 rakennetuissa rakennuksissa on käytetty asbestipitoisia materiaaleja edes vääisiä määrejä. Vuoden 1988 jälkeen ei Suomessa enää ole valmistettu asbestipitoisia rakennusalan tuotteita. Vuodesta 1993 lähtien oli asbestin ja asbestipitoisten tuotteen valmistus ja maahantuonti kielletty Suomessa. Vaikka asbestia tai asbestipitoisia rakennusmateriaaleja ei enää 1990-luvulla valmistettu, on niitä voitu vielä käyttää aina vuoteen 1994 asti ulkomaisissa tuontituotteissa. Asbestia on käytetty rakentamisessa ennen vuotta 1994 esimerkiksi putkieristeissä, ruiskutettuna materiaalien pinnoilla, tasoitteissa, kiinnitys- ja saumalaasteissa, rakennuslevyissä, muovimatoissa, kaakeleissa, vinyylilaatoissa, palokatkoeristeissä, palo-ovissa, maaleissa, liimoissa, vesikatto- ja julkisivumateriaaleissa sekä ilmastointi­kanavissa ja muissa LVI-laitteissa.

Hyväkuntoiset asbestimateriaalit eivät aiheuta ongelmia, kun kuidut ovat sitoutuneet muihin materiaaleihin. Rikkoutuneet materiaalit saattavat levittää asbestikuituja ilmaan josta pöly voi kulkeutua hengittäessä keuhkoihin. Asbestikuidut eivät poistu ihmisen elimistöstä mitään kautta sinne jouduttuaan. Asbestin on todettu aiheuttavan mm. keuhkosyöpää, asbestoosia, mesotelioomaa ja muita keuhkopussin sairauksia. On kuitenkin huomattava, että lyhytaikainen tai satunnainen asbestialtistuminen ei lisää merkittävästi riskiä sairastua asbestisairauksiin. Yleensä sairastuminen johtuu kuitenkin pitkäaikaisemmasta altistuksesta, ja sairastumisen riski kasvaa altistuksen  pitkittymisen myötä.

Asbestin purkaminen tai muut toimenpiteet asbestipitoisille materiaaleille ovat olleet Suomessa luvanvaraista toimintaa aina vuodesta 1988 alkaen. Nykyisin asbestitöitä säätelee  laki eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista (684/2015) sekä valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta (798/2015) Ennen asbestitöiden suorittamista tehdään kohteeseen asbestikartoitus. Huolellisen asbestikartoituksen avulla pyritään estämään sellaisten tilanteiden syntyminen, joissa rakennuksen käyttäjät, huoltajat ja korjaajat tietämättään altistuvat asbestikuiduille. Asbestikartoitus dokumentoidaan omaksi asiakirjakokonaisuudekseen joka sisältää mm. tietoa asbestin esiintymisestä ja määrästä sekä suositeltavista purkutavoista. Asbestikartoitus tulee luovuttaa päätoteuttajalle, asbestipurkutyöhön ryhtyvälle työnantajalle tai itsenäiselle työnsuorittajalle, jotta nämä voivat suunnitella ja toteuttaa työn tekemisen turvallisesti. Yleensä rakennuttaja sisällyttää asbestikartoituksen purkamisen/rakentamisen suunnittelua ja valmistelua varten laadittavaan turvallisuusasiakirjaan, VnA (205/2009).

Jussi Mutikainen
Tutkimusinsinööri
RI

Jätä soittopyyntö

Ota yhteyttä Jussiin